Mainiota marttavuotta 2015!

Jouluruokaa tarjoo kunnon väki…

"Tule meille, Tuomas kulta, tuopa joulu tullessas ja hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi."

Suomessa joulun aika alkaa Tuomaksen päivänä eli 21.12. ja jatkuu Nuutin päivään 13.1. Moni päättää kuitenkin joulun nykyään jo loppiaiseen eli 6.1.

Jouluruoka on nimitys ruokalajeille, joita syödän joulun aikaan. Suomessa tavallisia perinnejouluruokia ovat esimerkiksi riisipuuro, sekahedelmäkiisseli, kinkku, karjalanpaisti, maksa-, lanttu-, porkkana- ja imelletetty perunalaatikko, rosolli ja graavilohi. Jouluna maistuvat leivonnaisista joululeipä, piparit ja tortut. Jouluruoissa on aluellisia eroja, ja olemme saaneet myös uusia tuulia jouluruokiin maailmalta.

Edelleen moni suomalainen noudattaa perinteistä kaavaa jouluruokailussa. Aamulla tai viimeistään lounaalla syödään joulupuuro kanelin ja sokerin tai sekahedelmäkiisselin kanssa. Joskus puuroon on mukava lisätä manteli. Se, joka löytää puurostaan mantelin, saa tehdä toivomuksen. Mantelin saamista ei saa paljastaa muille henkilöille siksi, että näin toiveen uskotaan toteutuvan varmemmin.

Päivällinen on varsinainen jouluateria ja kohokohta, jolloin pöytä notkuu herkkuja, perinteisiä ja uusia jouluruokia. Vanhan tavan mukaan yölläkin saa syödä. Jouluna syödään monipuolisesti, tukevasti ja rauhallisesti. Glögi ja jouluolut maistuvat jouluruoan kanssa. Yhä enemmän käytetään myös mietoja viinejä, vaikka se ei perinteiseen suomalaiseen jouluruokailuun kuulukaan.

Kaikkia jouluruokia ei tarvitse kaiken kiireen keskellä valmistaa itse, jos ei ole aikaa. Turha on stressata itseään. Kaupoista saa valmiita jouluruokia, joita voi halutessaan tuunata ennen tarjoilua. Lisäät haluamasi mausteita, ehkä vähän kermaa, voita ja kuohkeutta antamaan kananmuna. Laittaessasi ruoan omaan paitoastiaan valmistumaan, se näyttää ja maistuu itsetehdyltä. Nykyisin on myös tarjolla valmiita kasvissoseita, jotka helpottava ruoanlaittajan kiireitä. Lisää haluamasai raaka-aineet, ja saa taas itsetehtyä ruokaa.

Joululeivonnaisissa on laaja valikoima, joten kiireinen henkilö saa ostettua kaiken kaupasta tai tilaamalla pitopalvelusta. Mainio tapa on hyödyntää valmiita taikinoita tehden nopeasti esimerkiksi joulutortut samalla saaden kotiin ihanan tuoksun.

Osa ihmisistä haluaa kuitenkin valmistaa edelleen jouluruoat itse, koska se tuo kotiin oman tunnelman ja tuoksut. Jouluvalmistelut kannattaa aloittaa ajoissa ilman kiireitä. Pakastinta voi käyttää välillisesti säilytyspaikkana. Leivonnaiset eivät yleensä kärsi pakastamisesta, joten niistä on hyvä aloittaa joulun tunnelman luominen.

Slow Food on trendi maailmalla eli hitaasti kypsytettyä ruokaa laadukkaista raaka-aineista, mahdollisesti lähiruokaa. Ateria nautitaan hitaasti hyvässä seurassa. Se on muuta kuin nälän poistamista nopeasti. Tämä sopii jouluun erinomaisesti. Jouluna usein vaalitaan paikallisia ja perinteisiä ruokia ja valmistusmenetelmiä, joka on myös tunnusomaista tälle trendille. Luonnollisesti voi itse myös kehittää uusia käyttömuotoja kotimaisille raaka-aineille, samoin muotoilla ruokia uudelleen.

Marttojen nopea porkkanalaatikko

1 kg porkkanoita
3 dl porkkanoiden keitinlientä
1 dl mannasuurimoita
1 rkl rasvaa
1 tl suolaa
valkopippuria
siirappia
(kermaa) 

Kuori porkkanat, keitä ne kypsiksi ja soseuta. Lisää joukkoon muut aineet. Osan keitinliemestä voi korvata maidolla. Pane seos voideltuun uunivuokaan. Kypsennä laatikkoa 200-asteessa noin tunti.

Sonjan glögisipulit

5 punasipulia

10 valkosipulinkynttä

2 dl vettä

4 dl glögiä

1 dl sokeria

suolaa ja mustapippuria

Kuori punasipulit ja leikkaa ne lohkoiksi. Kuori valkosipulinkynnet. Laita sipulit kypsymään kiehuvaan veteen muutamaksi minuutiksi.  Kiehauta glögi ja sokeri sekä lisää suola ja pippuri. Lisää keitetyt ja jäähdytetyt sipulit kylmään liemeen. Anna maustua viileässä vähintään vuorokausi. Jos kaapista löytyy punaviiniä, voit osan glögistä korvata sillä.

Piimälimppu

1 l piimää

75 g hiivaa

2 tl pomeranssinkuorta

2 tl fenkolia

2 tl anista

1½ rkl suolaa

1½ dl siirappia

6 dl ruisjauhoja

noin 17 dl hiivaleipäjauhoja

Lämmitä piimä kädenlämpöiseksi, johon lisäät hiivan. Sekoita. Lisää mausteet, suola ja siirappi sekoittaen . Lisää vähitellen jauhot. Vaivaa taikina hyvin. Anna taikinan kohota. Leivo kaksi limppua, jotka kohotat uunipellillä. Pistele limput ennen uuniin laittamista ja paista 200-asteessa noin 40 minuuttia. Voitele leivät paistamisen loppuvaiheessa siirappi-vesiseoksella.

Piimälimput menossa uuniin

Piimälimput paistamisen jälkeen

  

Hildegardin hermo- ja älypiparit

Tässä on herkullinen pipariohje, joka on piparikirjasta. Ohje on peräisin 1100-luvulta. Hildegardin mukaan pipareita tulisi nauttia päivittäin 2–4 kappaletta. Piparit kirkastavat älyä, rauhoittavat mieltä ja antavat energiaa, näin väitetään. Joka tapauksessa ne ovat herkullisen makuisia ja katoavat suihin muita nopeammin. Ei muuta kuin piparintekoon!

550 g voita

1 tl vaniljasokeria

11 dl ruskeaa sokeria

2 1/2 tl kanelia

2  munaa

2 1/2 tl muskottia

11 dl spelttivehnäjauhoja

1/2 tl neilikkaa

4 tl leivinjauhetta

3 dl mantelijauhetta

Sekoita voi ja sokeri. Vatkaa munat joukkoon yksitellen. Lisää muut aineet. Muovaile taikina tangoiksi. Sulje se muovipussiin ja pidä jääkaapissa seuraavaan päivään. Leikkaa tangoista vajaan sentin paksuisia viipaleita leivinpaperilla vuoratulle pellille. Koristele halutessasi viipaleet mantelilastuilla. Paista 175-asteen lämpötilassa noin 15 minuuttia

Oskun joulukakku

Pohja:

6 munaa

3 dl sokeria

2 dl durum-vehnäjauhoja (pastan valmistamiseen käytettävää vehnäjauhoa)

1 dl perunajauhoja

2 rkl kaakaojauhetta

1 tl leivinjauhetta

(1 tl  vaniljasokeria )

Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Sekoita jauhot sekä kaakao- että leivinjauhe keskenään ja lisää munavaahtoon. Paista 175-asteessa 45–60 minuutia kunnes kakku on kypsä. Käytä irtopohjavuokaa, kakku on helpompi kasata siihen. Kumoa jäähtyneenä ja anna "huilata" seuraavaan päivään. Leikkaa kakku kolmeen osaan huilaamisen jälkeen.

Täyte:

2 rasiaa appelsiinituorejuustoa (Viola  100 g)

4 dl kuohukermaa (vaahtona)

500 g maitorahkaa

1 dl punssia

2–3 liivatelehteä

2 tl vaniljasokeria

1 purkki sokeriliemeen säilöttyjä kirsikoita pilkottuina. Sokeria maun mukaan, miten ilmelän täytteen haluat.

Liota liivatelehdet vedessä ohjeen mukaan. Sekoita maitorahka, tuorejuusto, punssi, sokeri ja vaniljasokeri keskenäään. Liuota liivatelehdet pieneen määrään kuumaa vettä ohjeen mukaan ja lisää hivenen jäähtynyt seos rahka-juustomassan sekaan. Vatkaa kerma vaahdoksi ja lisää se seokseen sekä pilkotut kirsikat.

  

Ota kakusta ensimmäinen viivpale ja laita se irtopohjaisen kakkuvuokan pohjalle ja kostuta se punssilla (laimennos 1:1 suhteessa). Päällystä pohja kevyesti mango- tai omenasoseella. Lisää täytteestä puolet pohjan päälle. Laita keskimmäinen osa täytteen päälle ja kostuta punssilla, päällystä mango- tai omenasoseella ja laita loput täytteestä pohjan päälle. Aseta viimeinen pohja täytteen päälle ja kostuta punssilla. Laita kakun päälle leivinpaperia tai talouskelmua ja pistä se jääkaappiin odottamaan 1–2 tuntia.

Kuorrutus:

2 dl sokeria

2 dl kermaa

2 munaa

2 rkl maissitärkkelystä

1/2 dl vahvaa kahvia

1–2 tl vaniljasokeria

lopuksi 100–200 g voita

Sekoita sokeri, kerma, maissitärkkelys ja vaniljasokeri keskenään tasaiseksi ja lisää kahvi. Keitä seoksesta kiisseli (älä polta pohjaan). Lisää voi valmiiseen kiisseliin tasaisesti sekoittaen ja kaada täyte kakun päälle (anna olla irtopohjavuoan reunat paikoillaan ) Nosta kakku takaisin jääkaappiin, kun kiisseli kakun päällä on jäähtynyt, ja anna sen olla siellä seuraavaan päivään. Älä peitä kakkua, jos kiisseli on lämmin, koska kosteutta voi tiivistyä kiisselin päälle. Seuraavana päivänä koristele kakun reunat kermavaahdolla, ja viimeistele kakku haluamallasi tavalla.

Joulurauhaa ja maukkaita ruokailuhetkiä!

Joulua odotellessa pikkukokit hääräävät keittiössä

Lasten kanssa ruoan laittaminen ja leipominen on hauskaa puuhaa ja yhdessäoloa, ilon täyteisiä ja lämpimiä hetkiä, laatuaikaa parhaimmillaan. Lapset ovat luovia ja kokeilunhaluisia. Samalla lapset oppivat arjen taitoja, jolloin on helpompi myöhemmin toimia kotona myös yksin.

Koko perhe tarvitsee ruokaa, joten mikä onkaan mukavampaa kuin valmistaa ateria yhdessä, jolloin jokaiselle saadaan vastuullinen tehtävä! Arjen hallintaa, jota jokainen tarvitsee. On myös hyvä muistaa, että aterian valmistamisen jälkeen on oma työnsä siivota jälkensä. Siivotaan jäljet yhdessä jo ruoanlaiton aikana ja ennen ruokailua, jotta ruokailun jälkeen on vähemmän töitä jäljellä.

Lasten makuhermoja eivät hivele perinteiset suomalaiset jouluruoat. Tämän päivän reseptit on suunniteltu yhteistyössä Marttojen pikkukokkien  kanssa. Tavoitteena oli saada aikaan lapsille maistuva ateriakokonaisuus ennen joulua, mutta kyseisiä ruokia voisi tehdä myös lapsille jouluksi. Osa resepteistä on muokattu pikkukokkikerhossa ohjaajan kanssa. Kaikki ohjeet on myös testattu, että ne maistuvat lasten suissa.

Eliaksen herkkuruokaa on perunavelli. Hän kertoi sen olevan yksi suokkiruoistaan, koska perunavelli on pehmeän ja hyvän makuista. Perunavelliä on syöty arjessa kotona kuin metsätyömaiden kämpillä.

Peruna kuuluu myös jouluun, ja se on edelleen tärkeimpiä kasviksiamme. Se on myös edullinen raaka-aine ja monipuolinen käyttää. Peruna tuotiin Suomeen 1720-luvulla. Aluksi sen viljelyyn suhtauduttiin epäilevästi. Jouduttiin jopa jakamaan erikoispalkintoja sen viljelystä. Nykyisin on tarjolla eri perunalajikkeita eri käyttötarkoituksiin.

Perunavelli

500 g jauhoisia perunoita
4 dl vettä
5 dl maitoa
0,5 dl ohrajauhoja
¾ tl suolaa

Perunat kuoritaan ja keitetään vedessä pehmeiksi, jonka jälkeen ne survotaan keitinvedessä soseeksi. Jauhot sekoitetaan kylmään maitoon ja seos kaadetaan velliin, joka saa vielä kiehua hiljalleen 15-20 minuuttia. Hämmennetään välillä. Lopuksi lisätään suola. Nautitaan voisilmän kera.

Noora suosittelee päivälliseksi kirjolohipyöryköitä, koska ne ovat hyviä ja kauniin värisiä. Lohi on myös terveellistä, kun se sisältää omega-3-rasvahappoja, kertoi Noora. Hän itse syö kirjolohipyörykät perunamuussin eli -soseen ja salaatin kanssa. Lohi kuuluu suomalaiseen jouluun vähintään graavattuna tai savustettuna. Se ei kuitenkaan ole välttämättä lasten herkkua tässä muodossa.

Perunavelliä ja aurinkoleipää

Kirjolohpyörykät

350 g kirjolohta
3 porkkanaa
1 sipuli
1 muna
1 tl suolaa
¼ tl valkopippuria
1 rkl tilliä

Jauha kirjolohi, kuoritut porkkanat ja sipuli lihamyllyllä. Lisää jauhettuun seokseen muna, suola, valkopippuri ja tilli. Sekoita seos hyvin. Tee seoksesta pyöreitä palloja ja laita ne leivinpaperin päälle uunipellille. Paista 225-asteessa noin 20– 25 minuuttia. Lasten mieleen on tarjota kirjolohipyörykät perunasoseen sekä salaatin kanssa.

Essi ehdottaa jälkiruoaksi mansikka-omenakiisseliä. Mansikka ja omena muodostavat maistuvan kokonaisuuden. Kiisseli on myös hauskan näköistä, ja hyvä jälkiruoka, sanoi Essi. Omena sopii jouluun ja mansikat antavat joulun punaisen värin.

Omena-mansikkakiisseli

1 l vettä tai laimennettua omenamehua
1 dl sokeria
3 omenaa
½ litraa mansikoita
3 rkl perunajauhoja

Keitä vesi, sokeri ja omenat kattilassa, kunnes omenat ovat hieman pehmenneet. Ota kattila liedeltä. Lisää perunajauhojen joukkoon tilkka vettä, että saat tehtyä juoksevan nesteen perunajauhosta. Lisää perunajauhoneste koko ajan sekoittaen kuumaan nesteeseen. Laita kattila uudelleen liedelle ja anna kiehahtaa (huom! älä keitä, koska kiisseli sitkistyy). Ota kattila liedeltä ja lisää lopuksi mansikat sekoittaen. Kaada kiisseli vadille. Ripottele pintaan sokeria, jotta ei muodostu kettua eli kuorta.

Kuvan kiisselissä on käytetty fariinisokeria makeuttamiseen.

Mirka on todennut tiikerimuffinssit herkullisiksi. Alun perin hän on tehnyt näitä muffinsseja koulussa. Muffinssit on helppo tehdä. Väreillä voi leikkiäkin - tehdä muffinsseista pieniä tiikereitä vaihtelemalla sopivasti vaaleaa ja tummaa taikinaa keskenään. Muffinssit voi koristella karemelleilla. Joskus koulun jälkeen on mukava ottaa myös tiikerimuffinssi pikkuvälipalaksi.

Amerikasssa syödään muffinsseja ruoan kanssa leivän asemesta. Se voi tuntua suomalaisista hieman oudolle, mutta sitäkin voisi tällä viikolla kokeilla.

Tiikerimuffinssit

125 g voita
1,5 dl sokeria
2 munaa
1 rkl kaakaojauhetta
1 tl vaniljasokeria
2 tl leivinjauhetta
3,5 dl vehnäjauhoja
2 dl piimää tai kermaviiliä

Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää munat yksitellen hyvin vatkaten. Sekoita leivinjauhe, vaniljasokeri ja vehnäjauhot keskenään ja lisää ne yhdessä piimän kanssa taikinaan. Sekoita osaan taikinaan kaakaojauhe. Jaa taikina kerroksittain vuokiin. Paista 175-asteessa noin 15 minuuttia. Tarjoa teen kanssa.

Ehkä makeat muffinssit eivät sovi ruokaleiviksi, joten pikkukokit valitsivat ruokaleiväksi marttojen aurinkoleivän. Leipä on muodoltaan kuin auringonkukka. Siitä on myös jokaisen helppo lohkaista pala.

Aurinkoleipä

3dl vettä
25 g hiivaa tai kuivahiivaa pakkauksen ohjeen mukaan
¾ tl suolaa
1 rkl hunajaa tai siirappia
2 dl porkkanaraastetta
1 dl auringonkukansiemeniä
1 dl ruisjauhoja
noin 7 dl vehnäjauhoja
voiteluun: munaa tai maitoa
pinnalle: auringonkukansiemeniä

Liuota hiiva kädenlämpöiseen veteen. Lisää suola, hunaja, porkkanaraaste ja auringonkukansiemenet. Alusta taikinaan jauhot. Peitä taikina leivinliinalla tai muovilla ja anna kohota.

Ripottele leivinpöydälle jauhoja ennen leipomista. Taikina voi tarttua pöytään porkkananraasteen vuoksi. Ota taikinasta yksi kolmasosa ja leivo siitä pyöreä, litteä leipä. Pane leipä leivinpaperin päälle pellille. Jaa lopputaikina kymmeneen palaan ja leivo pyöreiksi sämpylöiksi. Pane sämpylät leivän ympärille melkein kiinni leipään. Anna kohota peitettynä.

Voitele leipä maidolla tai vatkatulla munalla. Pistele keskellä oleva leipä. Ripottele pinnalle auringonkukansiemeniä ja paista 225-asteessa uunin keskitasolla noin 20 minuuttia.

Marttojen aurinkoleipä on syntynyt vuosien 2006– 2008 Auringolla leipää -hankkeen myötä. Pag-La-Yiri-järjestö käynnisti Marttojen tuella Afrikassa Burkina Fasossa aurinkoenergialla toimivan leipomon. Leipomo tarjoaa työtä ja hyvää ravintoa alueen ihmisille. Leipomon tuotolla järjestö tuki marttojen kouluttamien 58 neuvojan työtä 200 kylän alueella. Martat osallistuivat talkoisiin leipomalla ja myymällä Martan aurinkoleipää.



Pöytä koreaksi

Ruoanlaitto ja leipominen on kokonaisvaltaista tekemistä. Ruoan ja leivonnaisten valmistumisen jälkeen ne tulee saada tarjolle kauniisti. Ruokahalua kiihottaa, kun ateria on kauniisti esillä. Lasten käydessä pöytään ruokailemaan, he myös kiinnittävät huomiota lautasliinojen kuviointiin, väreihin ja taitteluun. Muotojen ja värien avula on mahdollista johdattaa teemaan ja tunnelmaan. Aterian aikana lautasliinan kosketus on kuin piste hyvälle tarinalle. Lapsille on myös hyvä opettaa pöytäetiketti eli luonteva, kohtelias käyttäytyminen pöydässä.

Vuode ja vuodetekstiilien hoito

Vuoteen historia       

Varhaisina aikoina vuoteeksi riitti pieni kuoppa, joka pehmustettiin lehdillä, heinillä, sammaleella tai muilla luonnosta saatavilla pehmikkeillä. Myöhemmin, kun vuode haluttiin suojata hyönteisillä ja eläimiltä, vuoteen ympärille tehtiin ristikkorakennelma, joka vuorattiin eläinten nahoilla. Vuode sijoitettiin usein hieman korkeammalle maasta.

Egyptiläiset vuorasivat vuoteensa matoilla, pellavakankailla ja kudotuilla huovilla. Jalkopään päätylevy esti nukkujaa putoamasta lattialle, ja erillinen tyyny piti huolen siitä, ettei kampaus mennyt sekaisin yön aikana.

Vuonna 3500 e.Kr. Babylonian kuninkaallisessa palatsissa vuode sai erillisen huoneensa. Makuuhuoneessa nukkui vain talon isäntä. Vaimo, lapset ja palvelusväki nukkuivat sohvilla ja lattialla.

Kreikkalaiset alkoivat ensimmäisinä käyttää päätyä nukkujan pään puoleisessa päädyssä. Rikkaat verhoilivat päädyn silkeillä ja koristelivat sen.

Roomalaiset, jotka olivat hyviä maanviljelijöitä, keksivät ensimmäisenä patjan, joka oli oljilla tai sulilla täytetty säkki. Nykyisin on materiaalina vaahtomuovi tai patjan rakenteena voi olla erityppisiä jousituksia. Sekä vaahtomuovi- että joustinpatjoissa on mahdollisuus valita eri kovuisia vaihtoehtoja nukkujan painon mukaan. 1980-luvulla vesi- ja ilmapatjat tulivat markkinoille. Sopivan patjan löytäminen edellyttäisi koenukkumista ennen ostopäätöksen tekemistä.

Vuoteessa vietämme kolmanneksen elämästämme, joten sillä on suuri merkitys, minkälaisessa vuoteessa nukumme. Hyvin nukutun yön jälkeen jaksamme opiskella ja työskennellä.

Siivous 

Makuuhuoneen kuin vuoteen puhdistaminen on koko perheen yhdessä tekemistä viihtyisyyden hyväksi. Jos perheessä on muita perheenjäseniä, tulisi sopia yhdessä työnjaosta. Lapset on hyvä ottaa mukaan pienestä pitäen. Samalla he oppivat arjen hallintaa. Suunnittele milloin ja mitä siivoat.

Päivittäin tulisi jättää vuode auki aamutoimen ajaksi, jolloin vuode tuulettuu ja kosteus haihtuu. Hyvä on aukaista myös ikkuna, jolloin tuulettuminen tapahtuu nopeammin, pöyhi tyyni ja peittoa pedatessa. Pöyhiminen pitää täytteet kuohkeina ja pidentää niiden kestävyyttä. Tämän jälkeen sijaa vuoteesi. Kerran viikossa tuuleta vuodevaatteet ja pese lakanat ja pussilakanat 2–3 viikon välein. Tyynyliinat voi pestä useamminkin, jopa kerran viikossa, koska nukkuessa ihosta erittyy hikeä ja rasvaa, ja ne kiinnittyvät tekstiilin pintaan. Kuukausittain imuroi ja tuuleta patjat. Pari kertaa vuodessa pese tyynyt, peitot ja sijauspatja tai sen päällinen hoito-ohjeen mukaan.

Vuode

Tutustu ensin hoito-ohjeisiin, jotka näet tuotteen pesuetiketistä. Vuode voi olla esimerkiksi runkopatjalla tai patjalla. Runkopatjaa on hankala viedä ulos tuulettumaan ja raikastumaan, joten runkopatja tulisi imuroida säännölliset kerran kuukaudessa.

Siitepölyaikaan ei kannata ulos viedä tuulettumaan mitään, koska allergisille siitä tulee enemmän haittaa kuin hyötyä eli vuode ei raikastu. Talvella pakkassäällä saadaan vuode raikkaaksi, jos runkopatjan sijauspatja tai tavallinen patja voidaan viedä ulos tuulettumaan.

Patja

Patja säilyy hygieenisenä ja raikkaana pitempään, kun sitä hoidetaan säännöllisesti. Käyttäessäsi vaahtomuovipatjaa, varmista ilmankierto säle- tai reikäpohjaisessa sängyssä. Nukkuessaan ihminen ”hengittää” ja jopa hikoilee, jolloin syntyy kosteutta. Tämän vuoksi vuode tulee tuulettaa ennen vuoteen sijaamista. Kääntele patjaa säännöllisesti pituus- ja leveyssuunnassa, jotta se kuluu tasaisesti eikä patjaan tulee kuoppaa keskikohdalle. Tuuleta ja imuroi patja säännöllisesti kerran kuukaudessa. Vaahtomuovipatjaa ei saa tampata, koska se vahingoittaa vaahtomuovi solurakennetta. Uuden patjan alkutuoksun saa parhaiten pois painelemalla ja imuroimalla patjaa samanaikaisesti. Jos patjan ympärillä on irrotettava pestävä päällinen, pese se hienopesuohjelmalla 60-asteessa. Sulje vetoketju ennen pesua. Älä käytä rumpukuivatusta. Suorista päällinen ennen pesun jälkeen muotoonsa ja mittaansa.

Sijauspatja

Sijauspatjan hoito-ohjeet löytää pesuetiketistä. Tuuleta ja imuroi sijauspatja säännöllisesti kerran kuukaudessa. Jos tuotteessa on erillinen pestävä päällinen, pese se hienopesuohjelmalla 60-asteessa. Sulje vetoketju ennen pesua. Älä käytä rumpukuivatusta. Suorista päällinen ennen pesun jälkeen muotoonsa ja mittaansa. Läpitikatun sijauspatjan pesu on hienopesuohjelmalla joko 40- tai 60-asteessan (ks. pesuohjeet). Suorista sijaispatja pesun jälkeen muotoonsa ja mittaansa sekä kuivata ilmassa paikassa.

Peitot

Kuohkeus peitossa säilyy, kun niitä hoidetaan säännöllisesti ja noudatetaan tuotteessa olevia hoito-ohjeita. Anna vuoteen tuulettua aina ennen sijaamista. Pöyhi peitettä aamuisin ja tuuleta kerran viikossa. Pese peite 1–2 kertaa vuodessa. Pese kuitutäytteiset tyynyt hienopesuohjelmalla 60-asteessa (jos tuote sen kestää) ja linkoa kevyesti. Laita vain 1/3 normaalista pesuainemäärästä. Suorista peite kosteana ja varmista täytteen tasaisuus. Kuivata peite ilmavassa paikassa narulla tai tason päällä. Kääntele ja pöyhi peittoa kuivauksen aikana. Isot peitot ovat raskaita kotitalouden pesukoneeseen ja liian isoja käsin pestäväksi. Ne viedään pesulaan tai pestään taloyhtiön pesulassa isossa pesukoneessa. Pesu pitää vuoteen hygieenisenä ja raikkaana. Valmistajat suosittelevat peitteiden vaihtoa noin neljän vuoden välein.

Tyynyt 

Kuohkeus tyynyissä säilyy, kun niitä hoidetaan säännöllisesti ja noudattamalla tuotteessa olevia hoito-ohjeita. Pöyhi tyynyä aamuisin ja tuuleta kerran viikossa. Pese tyynyt 3–4 kertaa vuodessa. Pese kuitutäytteiset tyynyt yksi kerrallaan runsaassa vedessä hienopesuohjelmalla 60-asteessa (jos tuote sen kestää) ja linkoa kevyesti. Laita vain 1/3 normaalista pesuainemäärästä. Tyyny voidaan pestä käsin saippuapohjaisessa pesuaineliuoksessa. Painele, hiero ja huljuttele vedessä ja huuhtele kunnolla kolmessa eri huuhteluvedessä. Puserra vesi pois tarkkaan ja kuivata ilmavassa paikassa vaaka-asennossa välillä pöyhien. Kesällä tyynyt on hyvä kuivata ulkona. Suorista tyynykosteana ja varmista täytteen tasaisuus. Kuivata tyyny ilmavassa paikassa narulla tai tason päällä. Kääntele ja pöyhi tyynyä kuivauksen aikana. Pesu pitää vuoteen hygieenisenä ja raikkaana. Valmistajat suosittelevat tyynyjen vaihtoa noin kahden vuoden välein.

Lakanat ja tyyniliinat 

Lakanoita ja tyynyliinoja on 100 prosenttisesta puuvillasta, silkistä ja pellavasta. Lisäksi on saatavilla tuotteita, jossa osa raaka-aineesta on keinokuitua.

Pesuohjeita kannattaa noudattaa, ne löytyvät tuotteista. Näin tekstiilit kestävät pitempään. Vuodetekstiilit pestään 60-asteessa hienopesuohjelmalla väljässä vedessä. Tummat värit pestään ensimmäisen kerran erillään. Värilliset tuotteet pestään pesuaineella, jossa ei ole optisia kirkasteita.

Lakanat, pussilakanat ja tyynyliinat kannattaa mankeloida tai silittää pesun jälkeen, jolloin kuitujen rakenne menee kiinni. Tällöin ne eivät pölise ja likaannu niin helposti. Tämä on hyvä huomioida, jos nukkuja kärsii kotipölyallergiasta. Satiinituotteet saavat silitettäessä tai mankeloidessa upean kiillon.

Vuodevaatteiden säilytys

Puhtaat lakanat laitetaan pinon alimmaiseksi pesun jälkeen. Kellastumisen välttämiseksi liinavaatteet säilytetään muista vaatteista erillään. Tuoksuvat liinavaatteet saadaan, kun neliskulmaiseen kangastilkkuun päälle laitetaan kourallinen laventelin kuivattuja tai tuoreita lehtiä. Sido kangas pussiksi. Ne torjuvat samalla vaatekoita. Tuoksuvat liinavaatteet saadaan myös, kun laitetaan pala tuoksusaippuaa liinavaatekaappiin.

Helmalakanat 

Tarkista pesu- ja hoito-ohjeet tuotteesta. Näin ne kestävät pitempään. Helmalakanat on syytä tuulettaa ja pestä vähintään kaksi kertaa vuodessa.

Päiväpeitteet 

Tarkista pesu- ja hoito-ohjeet tuotteesta. Tuuleta päiväpeitteet kerran viikossa.

Koristetyynyt 

Tarkista pesu- ja hoito-ohjeet tuotteesta. Tuuleta koristetyynyt kerran viikossa.

Huovat 

Tarkista pesu- ja hoito-ohjeet tuotteesta. Tuuleta huovat kerran viikossa.

Sängyn päädyt

Kankaiset sängynpäädyt imuroidaan samalla, kun vuode imuroidaan. Puisista ja metallisista sängynpäädyistä pyyhitään pölyt.

Vuodevaatteiden hoitotuotteet

Vuodevaatteille on suunniteltu erilaisia hoitotuotteita. Vuodetekstiilisuoja muodostaa tekstiilin pinnalle näkymättömän suojakerroksen, joka estää lian ja kosteuden imeytymistä kankaaseen. Se ei muuta tekstiilien ominaisuuksia eikä hengittävyyttä. Suojaus sopii kaikille kangaslaaduille, niin patjoille, peitteille kuin päiväpeitteellekin. Suojaus pidentää tekstiilin ikää ja vähentää pesulakuluja. Tavallisessa käytössä suojaus kestää noin 2–3 vuotta.

Sängynraikastin poistaa tekstiileistä ummehtuneet ja epämiellyttävät hajut sekä estää pölypunkkien kasvun. Raikastin estää myös vuodekastelun aiheuttamia haittoja. Vaikutus kesää muutaman pesun kulumatta pois.

Potilasvuode

Sairaaloissa on tarkat ohjeet potilasvuoteen puhdistamiselle, on kysymys sitten erityispotilaan, leikkaussaliin menevän potilaan, keskoskaapin vuoteen hoitamisesta tai vainajan vuoteen huollosta.

Jos kotona on esimerkiksi kovassa kuumeessa oleva potilas, joka välillä hikoilee, niin tämä tulee ottaa huomioon myös vuoteen puhdistamisessa.

Pölypunkit

Pölypunkit (Dermatophagoides) ovat pieniä, noin 0,3–0,5 mm kokoisia hämähäkkieläimiä, jotka viihtyvät kosteassa ja pölyisessä ympäristössä. Pölypunkit syövät orgaanisia hiukkasia, kuten ihmisten kuolleita ihosoluja, siitepölyä ja homehiukkasia. Joillekin ihmisille ne saattavat aiheuttaa allergiaa, mutta Suomessa pölypunkkien aiheuttamia oireita on liioiteltu ja ne ovat harvoin jos koskaan sairauden varsinainen syy tai tärkein pahentaja. Nykykodeissa pölypunkit ovat erittäin harvinaisia, koska keinokuidut ja kuiva huoneilma ovat niille huono elinympäristö. Suomessa niitä tavataankin lähinnä vain vanhoissa navetoissa. Pölypunkit ovatkin eteläisissä maissa yleinen ongelma. Pölypunkkeja voi hoitaa kotikonstein. Käytä helppohoitoisia, 60 c-asteen pesun kestäviä vuodevaatteita. Pese tyynyt ja peitot n. kerran vuodessa, imuroi patjat muutaman kerran vuodessa. Kova pakkanen tappaa punkit. Vaatteiden pitää olla -28 asteessa vähintään 6 tuntia tai -18 asteessa 24 tuntia. Voit myös löylyttää kuivassa saunassa yli 60 asteen lämpötilassa ja tuulettaa sen jälkeen. Tuuleta vuodevaatteet säännöllisesti. Anna sängyn jäähtyä ja kuivua nukkumisen jälkeen ennen petaamista. Vaihda lakanat ja tyynyliinat säännöllisesti suositusten mukaan. Vältä liian kosteaa ja lämmintä huoneilmaa. Sopiva huoneilman kosteus on 30–40 % ja lämpötila 20–22 °C. Huolehdi asunnon riittävästä ilmanvaihdosta. Varmista, että makuuhuoneeseen tulee korvausilmaa ulkoa ja että se poistuu asunnon poistoilmaventtiilien kautta.

Lähteet 

Martat 2011
Verkkodokumentti. Luettu 3.12.2011.
Etusivu > Neuvot arkeen > Siivous.
Etusivu > Neuvot arkeen > Pyykki > Pölypunkit pois
www.martat.fi


Finlayson 2011
Verkkodokumentti. Luettu 3.12.2011.
Etusivu > Familon > Hoito-ohjeet
www.finlayson.fi


Softcare 2011
Verkkodokumentti. Luettu 3.12.2011.
Etusivu > Vuodevaatteiden hoitotuotteet
www.softcare.fi


Hinkkanen, T.; Immonen, P.; Kokkonen, M.; Liimatainen, A. & Palojoki, P. 2009
Taituri, Kotitalous 7–9


Valitut Palat, Reader’s Digest 1993
Konstit on monet – Kekseliäitä kikkoja, uusia ideoita ja pikaratkaisuja kaikkiin kodin pulmiin. 1.p. Milanostampa Spa. Farigliano. Italia.


Valitut Palat, Reader’s Digest 2005
10000 niksiä, neuvoa & ohjetta – Nokkelia oivalluksia ja käytännön ratkaisuja arkipulmiin. S.A. Partenaires Fabrication. Paris. France.