sunnuntai 30. marraskuuta 2014

Onnea Martat!

Tänä syksynä Martat on saanut positiivista huomiota ja palautetta. Tuntuu todella upealla toimia tässä organisaatiossa.

Marttaliitto ry on saanut tämänvuotisen Kriminaalihuollon palkinnon Arki sujuvaksi -kurssitoiminnasta. Kurssit ovat apuna valmennettaessa vankeja vapauteen ja oman arkensa hallintaan. Kurssisisällöt muodostuvat ruoanvalmistuksesta sekä kodin ja raha-asioiden hoitoon liittyvistä asioista.

Kansanterveyspalkinto myönnettiin Marttaliitolle sekä Kotitalousopettajaliitolle. Martat ovat edistäneet pitkäjänteisesti suomalaisten terveellisiä ruokatottumuksia ja vuosikymmeniä tukeneet toiminnallaan suomalaista ravitsemuspolitiikkaa ja jalkauttaneet ajankohtaisia ravitsemussuosituksia ja ohjeita.

Molemmissa edellä mainituissa eli Arki sujuvaksi ja ravitsemusasioissa  Pohjois-Savon alueella on koulutettu ihmisiä. Piireissä ei piiperrellä eikä harrasteta. Siellä tehdään tarpeellista työtä, joka on nyt valtakunnan tasolla huomattu. Onnittelut palkinnoista!

Pohjois-Savon Martoilla on ollut edustaja Päivittäistavarahuollon aluepoolin kokoonpanossa. Martat on kullanarvoinen järjestö, joten kuntien edustajien tulisi olla yhteydessä alueellisiin Marttoihin (piireihin), koska Marttojen yhteistyöverkosto on vaikuttava, näin kertoi ylitarkastaja Minna Karppinen (Itä-Suomen Aluehallintovirastosta) Itä-Suomen alueellisen maanpuolustuksen erikoiskurssilla, nro 12 Pelastusopistolla Kuopiossa marraskuun alussa. Oli ilo kuulla ylitarkastajan hehkutus Martoille!

KOVA (kotivara) -toimikunnassa on mukana yhteensä 17 järjestöä, mm. Marttaliitto ja Kotitalousopettajaliitto. KOVA kehittää järjestöyhteistyön kautta omatoimista varautumista. Eli mitä pitää tehdä, että kotona selviydytään muutama päivä poikkeus- tai häiriötilanteissa, kun ei pääse tai voi lähteä kotoaan ulos.

Kurssilla ennaltaehkäisevänä työnä nousi esille neuvonta ja ohjaus. Tässä Martoilla on todella pitkä kokemus. Se on Martoille luonnollinen tapa toimia viestin viejinä kansalaisille, eri-ikäisille ihmisille ja eri kohderyhmille.

Martoilla ja Spekillä (Suomen Pelastuslalan Keskusjärjestöllä) alkaa vuonna 2015 yhteistyö. Spek kouluttaa piirien henkilökunnan. Kunnilla ja muilla tahoilla olisi tämän jälkeen mahdollisuus tilata marttapiiriltä koulutuksia. Marttoja kannattaa hyödyntää kouluttajina, koska heillä on asiantuntemusta. Marttojen ja Spekin koulutuksen myötä kotivara ja varautuminen nostetaan paremmin taas esille niin marttajäsenille kuin muillekin. Edellisestä kotivaran nostosta on jo muutama vuosi, jos muistan oikein.

Vapaaehtoistoiminta on osa marttatoimintaa. Tänä vuonna on usean kerran kysytty vertaismarttatoiminnasta. Mikä  on vertaismartan tehtävä? Vertaismartta toimii piirin ja yhdistysten tukena. On muun muassa on toimihenkilöiden oikea käsi.

Vertaismartta tukee tiedoilla, ei rahallisesti, tarvittaessa yhdistystä, antaa vinkkejä toimintaan, mutta ei tee yhdistyksen puolesta mitään. Hän voi myös toimia isomman alueen koordinaattorina, koolle kutsujana. Jos vertaismartta ottaa yhteyttä yhdistykseen, sitä ei pidä kokea uhkana tai uteluna. Vertaismartta voi tulla käymään yhdistyksessä kylässä kysellen kuulumisia, jotta voi viedä piirille toivomuksia, kehittämisideoita. Piirin toimihenkilöillä ei ole aikaa kiertää alueen yhdistyksiä, joten vertaismartat voivat tehdä myös tällaista työtä.

Tänä vuonna vertaismartat pyydettiin toimimaan pilottina metsämarttoina. Metsämartat puolestaan toimivat piirien ja koulujen yhteyshenkilöinä ja tukena, kun koulut haluavat viedä alakoulun oppilaita metsään. Metsämartta ei toimi opettajana, jos hänellä ei ole pedagogista taustaa. Metsämartta sopii koulun opettajan kanssa, minkälaista tukea hän toivoo. Pienten oppilaiden kanssa meneminen metsään vaatii useita silmäpareja. Nyt halutaan kannustaa opettajia viemään oppilaita ulos luokkahuoneista oppimaan. Samalla he oppivat lähimetsän tarjoamista esimerkiksi liikunnallista mahdollisuuksista ja oppivat keräämään marjoja. Metsä tarjoaa mahdollisuuksia integroida useamman oppitunnin yhteen, ja se voi tuntua oppilaista mielekkäälle. Metsämarttatoiminta sai positiivista palautetta ja ehkä saadaan jatkettua Metsähallituksen kanssa yhteistyötä ja laajennettua toimina koko Suomea kattavaksi.


                  Metsämartta Varkausmäessä Ruotsalaisen koulun oppilaiden kanssa.



sunnuntai 23. marraskuuta 2014

Pöllösukat

Monet henkilöt, jotka eivät ole Facebookissa (FB), ovat sitä mieltä, että kyseinen sosiaalinen media ei ole hyväksi. Olen viime aikoina todennut monelle ei FB:ssa olevalle, että siellä liikkuu paljon hyvää tietoa. Erityisen hyvänä vinkkikanavana pidän käsityöryhmiä. Ihmiset ovat luovia ja kokeilunhaluisia.

Kysesen pöllösukkahohjeen nappasin Facebookin eräästä käsityöryhmästä. Alla oleva ohje on käytännössä lapselle sopiva. Olen tehnyt aikuisen jalalle 14 silmukkaa puikolle. Pöllömäärä pysyy samana eli yksi puikolla, mutta puikon alkuun ja loppuun olen lisännyt yhdet silmukat. Välisilmukat olen aina neulonut nurjana.

Näitä sukkia on ollut todella mukava neuloa. Erilaisia kantapäitä kokeilin näihin sukkiin. Ruutukantapään otin junamatkalla erään naisen vinkistä, kun hän kertoi tekevän vahvistetun kantapään poimalla joka toisella kerroksella eri tavalla eli jos ensimmäisellä kerroksella menee
neulo, neulomatta, neulo, neulomatta... Käännä työ, neulo kaikki nurin. Sitten neulot
neulomatta, neulo, neulomatta, neulo... Näin tulee ruudukkoa eikä pysty"viivoja". Kantapää näyttää koristeelliselle.

Tältä pöllösukat näyttävät perinteisellä vahvistetulla kantapäällä.




OHJE:

- 7-veljestä lankaa 150 g
- Helmiä, halk. n. 5mm
- Pienen pieni virkkuukoukku puuhelmiin
- 3 mm tai 3,5 mm puikot tai käsialan mukaan

Luo 48 silmukkaa eli 12 s/puikko

Resori 6 krs: 2n, 2o neuletta

1. krs 1o, 1n, 8o, 1n, 1o
2. krs 2n, 8o, 2n
3. krs 1o, 1n, 8o, 1n, 1o
4. krs 2n, 2s apupuikolle työn eteen, 2o, apupuikon silmukat oikein, 2s apupuikolle työn taakse, 2o, apupuikon silmukat oikein, 2n
5. krs 1o, 1n, 8o, 1n, 1o
6. krs 2n, 8o, 2n
7. krs 1o, 1n, 2o, ota helmi virkkuukoukkuun, vedä silmukka läpi ja neulo silmukka oikein, 2o, helmi virkkuukoukkuun vedä silmukka helmestä läpi ja neulo silmukka oikein, 2o, 1n, 1o
8. krs 2n, 8o, 2n
9. krs 1o, 1n, 8o, 1n, 1o
10. krs tee kuten 4. kerros
11. krs 1o, 1n, 8o, 1n, 1o
12. krs 2n, 8o, 2n
13. krs 1o, 1n, 8o, 1n, 1o
14. krs 2n, 8o, 2n
15. krs 1o, 1n, 8o, 1n, 1o
16. krs 2n, 8o, 2n
17. krs 1o, 1n, 8o, 1n, 1o
18. krs tee kuten 4. kerros
19. krs kaikki oikein
20. krs kaikki nurin

21. krs kaikki oikein





Pöllösukkiin olen neulonut kahdenlaisia kantapäitä. Perinteistä vahvistettua kantapäätä (oranssit sukat) ja "ruudukkokantapäätä" (lilat ja siniset).




Kun neulotaan joka toisella kerroksella päinvastoin, saadaan "ruudukkoa", joka näyttää koritseelliselta.




Pöllökuvion voi liittää esimerkiksi lapasiin. Lapsten lanka on paikallista Kaunismaan tilan 100 prosenttista villalankaa.


Alla on tarkemmin yhden pöllön ulkonäkö




Nautinnollista neulomishetkeä! Tämä on kivaa! Marttojen slogainin mukaan "elämä on parasta itse tehtynä"!

keskiviikko 19. marraskuuta 2014

Saunasta on moneksi



Puun löyly, vetosen lämmin, hiki vanhan Wäinämöisen






Ehkä olet kuullut sanonnan ”vesi vanhin voitehista” ja ”sauna on köyhän apteekki”. Ennen sauna kuului suomalaisen elämän alkuun ja loppuun. Monet suomalaiset ovat syntyneet saunassa ja siellä elämän päättymisen jälkeen on tehty ruumiin pesu. Elämän varrella suomalaiset ovat nostaneet esimerkiksi morsiamen pesun yhdeksi merkittäväksi saunarituaaliksi. Suurten juhlien aattoihin, kuten jouluun ja juhannukseen sauna on kuulunut oleellisena osana. Monelle meistä yhä edelleen joulu- ja juhannussauna on osa perinteikästä juhlaa.




Saunaa on ennen käytetty myös lihojen palvaamiseen, maltaiden hauduttamiseen ja siellä valmistettiin pellavia langoiksi. Sauna on ollut monikäyttöinen tila. Siellä ei ole vain peseydytty.

Perinteisesti saunan sijoituspaikka on ollut veden äärelle, jotta saatiin helposti peseytymisvettä. Jos saunaa ei ollut mahdollista rakentaa meren, järven, lammen tai joen rannalle, paikalla piti olla vähintään lähde tai kaivo.

Saunan parantavat voimat

Useimmilla suomalaisilla on monenlaisia kokemuksia saunoista, yleensä ne ovat positiivisia. Saunassa on rentoutettu ja paranneltu työn jälkeen lihaksia ja muutenkin oloa. Lämpö tekee monella tavalla hyvää, kun lihakset tuntuvat kireiltä. Ehkä olet huomannut, kun käyt hierojalla tai fysioterapeutilla niin sielläkin saat lämpöpakkauksen päällesi. Esisuomalainen tiesi ja ymmärsi lämmön merkityksen parempaan oloon. Mummoni meni saunan ylimmälle lauteelle selälleen, puutyyny päänalla ja nosti jalat ylös. Siellä hän virvoitti jalkojaan kevyemmiksi. Perinteinen sanonta kuuluu ”jos ei sauna, viina ja terva auta, tauti on kuolemaksi”. 




Kuppaus on yksi vanha parannuskeino raskaaseen oloon ja se tehtiin saunassa. Ensin oli tarpeen vähän lämmitellä pintaverenkiertoa. Tämän jälkeen kuppari iski viillot ihoon, jonka jälkeen sarvi siihen. Pahat veret poistettiin, jolloin saatiin kevyempi olo. Kuppaus on veristä työtä, jolloin tarvitaan peseytymismahdollisuus. Sauna oli ja on edelleen siihen paras paikka. Saunomiseen on liitetty parantavia vaikutuksia, esimerkiksi hermosairauksiin ja kaatumatautiin haettiin apua saunasta. Jokainen meistä tietää, että saunasta ei löydy apua näihin tauteihin. Saunasta saadaan kuitenkin apua yleiseen hyvään oloon. Löyly helpottaa monen flunssaisen oloa vielä nykyisinkin. Tarvittaessa löylyveteen voi lisätä männyn, kuusen tai katajan oksan, jolloin saadaan tervehdyttävämpi vaikutus. Tuoksut voivat helpottaa tukkoista oloa. Nykyisin on saatavilla erilaisia eteerisiä öljyjä, joita voi lisätä kiuasveteen. Monen suosikki on perinteinen tervan tuoksu.



Talvella saunottiin yleisesti vain kerran viikossa ja lumen ollessa maassa voitiin käydä pyörähtämässä lumessa. Kuuman ja kylmän vuorottelu voi parantaa verenkiertoa. Kesällä hiottiin töitä tehtäessä enemmän, jolloin peseytyminen oli useammin tarpeen. Heinänteon aikaan lämmitettiin sauna joka ilta.

Saunavasta

Kesäsaunaan kuului oleellisena osana tuore saunavasta eli -vihta. Itä-Suomessa puhutaan saunavastasta, kun Länsi-Suomessa käytetään puolestaan nimitystä saunavihta. Yleisesti vastoja käytettiin lihasten rentouttamiseen ja hyvään tuoksuun. Vastomalla uskottiin parannettavan myös ihosairauksia. Saunavastoja tehtiin kesällä talven varalle. Tärkeää oli tehdä vastat oikeaan aikaa eli 7–9 vuorokautta kuun syntymästä. Silloin koivunlehdet pysyivät paremmin. Aitassa vastat kuivatettiin ja sieltä niitä otettiin talvella mukaan saunaan. Kuivattu vasta pitää ennallistaa eli liuottaa ennen käyttöönottoa. Nykyisin yksi saunavastan säilömismenetelmä on myös pakastaminen. Pakkaseen laitettava vasta kiedotaan tiukaste tuorekelmuun. Pakkasesta otettu vasta sulatetaan huoneenlämmössä pari tuntia. Tämä jälkeen se on tuoreen vastan tapaan käytettävä. Kestosaunavasta saadaan virkkaamalla vihreästä puuvillalangasta.

Ennen vastan käyttöönottoa saunassa, laitetaan vettä isoon sankoon, lehtiosa upotetaan veteen, nostetaan sieltä ja ravistellaan liika vesi pois kevyesti. Voit toistaa kylpemisen aikana tämän muutaman kerran, jos haluat raikastaa vastan. Sanomisen jälkeen vasta huuhdellaan, ravistellaan ylimääräinen vesi pois ja viedään pois lämpimästä saunasta pois. Vasta viedään ilmavaan, pimeään paikkaan roikkumaan, jossa se saa kuivua. Kuiva vasta voidaan ottaa uudelleen käyttöön liottamalla sitä ensin vedessä noin kaksi tuntia. Hyvin tehty ja hoidettu vasta kestää kylpemistä jopa reilut viisi käyttökertaa.

Paras vasta tulee rauduskoivusta. Jos ei ole riittävästi hyviä rauduskoivun oksia, keskelle voi laittaa ns. sydämen hieskoivusta, jonka päälle laitetaan napakampaa rauduskoivua. Hyvä saunavasta on tuuhea ja oksat ovat sopivan lyhyitä. Hyviä koivunoksia ovat monihaaraiset oksat. Vasta on pyöreähkö ja tehdään kuin kukkakimppu, näin neuvottiin meitä lapsia aikoinaan Nilsiässä. Vihta ladotaan puolestaan molemmilta puolita viuhkamaiseksi ja litteäksi eikä sitä pyöritellä. Vasta sidotaan koivunoksalla. Koivunoksasta tehdään panta. Perinteistä vastaa ei kuulu sitoa yhteen kuminauhalla. Ennen lapsille tehtiin omat pienet vastat, heidän omalle koolle sopivat. Lapsen sormien tuli ylettää pitää kiinni kunnolla vastasta. Pienestä pitäen lapset totuteltiin kylpemään vastalla. Lapset oppivat aikuisilta matkimalla. Parantaviin vastoihin voitiin laittaa oksiksi kuusen tai männyn oksia tai erilaisia yrttejä ja kukkia. Morsiamen saunavastaan laitettiin yleensä kukkia. Nykyisin on mahdollista toteuttaa kukkaissauna mieltä virkistämään ja uuden kokemuksen saamiseksi.

Vastaa ei tule laittaa kiukaalle muuta kuin jos halutaan voimakkaampi koivun tuoksu saunaan. Saunavasta kärsii kuumasta kiukaasta. Sitä ei myöskään kannata enää kiuaskäsittelyn jälkeen kuivattaa tuleville saunomiskerroille. Parantajat eivät käytä vastaa kahteen kertaan, koska parantavien vaikutusten uskotaan katoavan ensimmäisellä kylpemiskerralla.




Saunamytologiaa

Sauna on ollut ennen pyhä paikka. Se oli rentoutumisen, hiljentymisen ja puhdistumisen paikka. Kalevalaisessa saunassa kylvettäessä saunavasta tehdään kolmen tien risteyksessä kasvaneista lehtipuun oksista. Lisäksi vastaan laitetaan kuuden eri kukan oksat. Tällä vastalla voi kylvettää vanhoja piikoja, mutta se voi uuden elämänvaiheen alkuun antaa myös hyviä mahdollisuuksia ja kykyä tehdä oikeita valintoja. Jos ei kylve kalevalaisessa hengessä saunottajan kanssa, niin voi kokeilla erilaisia tuoksuja laittamalla löylyveteen erilaisia kasvien oksia, jotka tuoksuvat. Kasveja liotetaan noin puoli tuntia, jonka jälkeen ne siivilöidään pois. Talvella oman tunnelman antaa myös kynttilöiden polttaminen pimeässä saunassa.



Mytologiassa saunahaltijat olivat saunojen suojelijoita. Saunahaltija tuli pitää hyvällä tuulella, jotta saatiin hyvät löylyt. Ei ollut toivottavaa kylpeä liian myöhään, jotta haltija saisi nukkua rauhassa. Tarinoissa kerrottaan saunatointuistakin. Tänä päivänä on saatavilla muun muassa tervattavia saunatonttuja, jotka luovat tuoksullaan oman perinteisen saunan tuoksun.

Joulusaunassa tulee viimeisen kylpijän heittää lopuksi hyvät löylyt saunatontulle ja toivottaa hyvää joulua ja kiittää kuluneesta vuodesta. Kalevalaisen (45. runo) loitsun mukaan voitiin lämmittää sauna.

Saattoi saunan lämpimäksi,
Kivet löylyn lyötäväksi
Puuhu'illa puhtahilla
Ve'en tuomilla haloilla.
Vei on vettä verhossansa
Kantoi vastat varjossansa
Hauteli haluiset vastat,
Satalatvat lauhutteli.


Sauna nykyisin

Suomessa on tällä hetkellä noin 3,2 miljoonaa saunaa. Nykyisin me suomalaiset saamme nauttia erilaisista saunoista: savusaunasta, maalattiasaunasta, puulämmitteisestä saunasta, sähkölämmitteisestä saunasta, kivisaunasta, höyrysaunasta, kalevalaisesta saunasta, yrttisaunasta, turvesaunasta, havusaunasta, jääsaunasta, infrapunasaunasta, telttasaunasta, gondolisaunasta... Saunoilla on eri muotoja. Niitä on erikokoisia. Moni on kuitenkin edelleen ihastunut erityisesti perinteiseen savusaunaan. Savusaunan lämmittäminen ei sovi kiireiselle, eikä sitä voi hetken mielijohteesta päättää lämmittää, koska lämmitys on pitempi prosessi kuin sähkökiukaan laittaminen päälle. Savusaunan lämmitykseen menee useita tunteja. Siintyminen vaatii myös vähintään tunnin, jota saunassa ei olisi ”kitkua”.



Ulkomaalaisille suomalainen saunakulttuuri voi tuntua vieraalle. Ruotsalaiset kylpevät lähes kuin suomalaiset. Ruotsalaiselle saunalle on tunnusomaista alhaisempi lämpötila. Suomalainen heittää itselleen kunnon löylyt, kun ruotsalainen istuu pitkään saunassa nauttien saunan lämmöstä. Yhdysvaltalaisessa saunassa ei heitetä kiukaalle vettä. Siellä istutaan lämmössä.

Muistatko myös ns. yleiset saunat? Muutama yleinen sauna löytyy vielä Suomesta. Kuuluisin lienee Helsingin Kalliossa edelleen toimia yleinen sauna. Yleisissä saunoissa oli kylvettäjiä. 



Nykyisin kylvettäjän voi tavata esimerkiksi kalevalaisessa saunassa kylvettämässä yrttien ja saunavastan kanssa sekä loitsuja lausumassa tuoden hyvää oloa ja onnea saunojalle. Kylvettäjänä voit myös kysellä arvoituksia saunottavilta, esimerkiksi

"Kivinen pelloksi,
kiukka housuksi,
vuotava veneeksi,
äksy akaksi", mikä se on?

Nautitaan erilaisista saunoista ja kokeillaan erilaisia saunavastoja. Niillä voi saada uusia ihania saunaelämyksiä itselle ja muille. Ei ole yhtä oikeaa saunaa eikä yhtä oikeaa tapaa kylpeä saunassa ja paras puhdistava saunajuoma on raikas lähdevesi.

Lisätietoja saunoista ja saunatavoista

www.sauna.fi, www.saunaan.com, www.visitsauna.fi, www.saarisauna.fi, www.saunasampo.fi, www.saunahermanni.fi, www.kotiharjunsauna.fi, www.saunalahti.fi,
www.ay-historia.fi -> Raivaajasukupolvi -> Helsingin kylvettäjien ammattiosasto,
www.yrttitarha.fi -> Parantajan polku

Arvoituksen vastaus: kiuas.

torstai 6. marraskuuta 2014

Martoille uutta käsityönäyttelyihin


Sutkaus 3.11.2014

Veikko kotiutui sairaalasta ja kaverit kyselivät kokemuksista.
– Hoetajatytöt olj kun missikisan vinalistit ja niin näppärijä, kun minut parsivat kokkoon, että ristpistot kelepas marttojen käsj´työnäättelyynnii.
V. L. (Kuopio)


Onko sinulla kotivara?

Edustin Pohjois-Savon Marttoja 5.–6.11.2014 Itä-Suomen alueellisen maanpuolustuksen erikoiskurssilla, nro 12, Pelastusopistolla Kuopiossa. Martat saivat erittäin hyvää palautta toiminnastaan. Muun muassa ylitarkastaja Minna Karppinen (ISAVI) nosti Martat järjestönä esille. Hän totesi Marttojen oleva kullanarvoinen järjestö. Kuntien tulisi olla yhteydessä alueellisiin Marttoihin (piireihin), koska Marttojen yhteistyöverkosto on vaikuttava!

Kuuluin ryhmään kolme, joka pohti ja esitteli muille osallistujille järjestöjä ja yhdistyksiä, jotka voivat olla erityistilanteissa kunnan tukena. Pohdimme asioita monista näkökulmista päivittäisruokahuollon järjestelyjä kriisitilanteissa. Mietimme myös toimenpiteitä omatoimisen varautumisen edistämiseen.  Ennaltaehkäisevänä työnä nousi esille neuvonta ja ohjaus. Tässä Martoilla on todella pitkä kokemus. Se on meille luonnollinen tapa toimia viestin viejinä kansalaisille, eri-ikäisille ihmisille ja eri kohderyhmille.

Avainsanat päivittäisruokahuolloin toimivuudessa poikkeustilanteissa on paikallinen asiantuntemus ja yhteistyö. Järjestöjen ja elinkeinoelämän tulisi kuntien kanssa tehdä yhteistyötä keskustellen ja harjoitellen poikkeustilanteisiin.

Martoilla ja SPEKillä (Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö) alkaa vuonna 2015 yhteistyö. SPEK kouluttaa piirien henkilökunnan. Kunnilla olisi tämän jälkeen mahdollisuus tilata marttapiiriltä koulutuksia. Keskusteluissa kuulimme todettavan, että Marttoja kannattaa hyödyntää kouluttajina. Heillä on asiantuntemusta. Koulutuksen myötä kotivara ja varautuminen nostetaan paremmin taas esille niin marttajäsenille kuin muillekin. Edellisestä kotivaran nostosta on jo muutama vuosi, jos muistan oikein.



Martta, millainen on sinun varautumistasosi? Luuletko vai tiedätkö pärjääväsi päivän, kolme päivää vai viikon ilman kaupassa käyntiä? Tarkista ruoan määrä, lääkkeet, lemmikkien ruoat… Lukekaa lisää kotivarasta ja omatoimisesta varautumisesta www.spek.fi/turvatieoa , www.huoltovarmuus.fi  ja http://huoltovarmuus.fi/kotivarax.

Hienoa, kun Anne Matilainen Pohjois-Savon Martoista kuuluu Päivittäistavarahuollon aluepoolin kokoonpanoon. Aluepooliin kuuluvat tuotiin esille. Tulevaisuudessa tulee miettiä Marttojen (piirin) toimintaa laaja-alaisesti. Verkostoituminen ja yhteistyö eri tahojen kanssa ovat tärkeitä. Anne ei ole suotta painottanut tätä useissa kokouksissa. Tämä tuli minulle erityisen konkreettisesti esille näinä kahtena päivänä.

KOVA-toimikunnassa on mukana yhteensä 17 järjestöä, mm. Marttaliitto ja Kotitalousopettajaliitto. KOVA kehittää järjestöyhteistyön kautta omatoimista varautumista. Eli  esim. mitä pitää tehdä, että kotona selviydytään muutama päivä poikkeus- tai häiriötilanteissa, kun ei pääse tai voi lähteä kotoaan ulos.

Tuntui todella hyvälle olla koulutuksessa, jossa tuotiin esiin Marttojen ammattitaitoinen osaaminen ja yhteistyö eri toimijoiden kanssa yhteiskunnassa. Olen ylpeä meidän piirin ammattitaitoisesta henkilöstöstä.