Tällä kertaa esitellään kotiruokaa Ruotsista, Norjasta,
Tanskasta ja Islannista.
Ruotsalainen
ruokakulttuuri muistuttaa paljon suomalaista, sillä yhteinen historia on
muokannut keittiöitämme. Ruotsinlaivoilta tutun ja runsaan smörgårdsbordin,
voileipäpöydän, historia ulottuu ainakin vuoteen 1774, jolloin ennen ateriaa
tarjottiin ruokahalua herättäviä pieniä voileipiä. Muita tunnettuja ruotsalaisruokia
on mm. oskarinleike, pyttipannu ja lihapullat.
Hapansilakka
on ruotsalainen erikoisuus, mikä jakaa mielipiteet. Tämä omaleimainen herkku
sai alkunsa aikana, jolloin suolaa käytettiin sen kalleuden vuoksi vähän ja
kala alkoi pilaantua. Vahingon ruotsalaiset käänsivät voitokseen, ja jo
1500-luvulta asti hapansilakkaa on juhlistettu elokuun 20. päivän aikoihin,
jolloin vietetään Surströmmingfestiä eli hapansilakkajuhlaa. Säilöttyjen
hapansilakoiden kanssa syödään perunoita ja hienonnettua punasipulia. Niitä voi
nauttia myös voidellun ohutleivän, tunnbrödin, kanssa. Ohutleipä on ohut, kuiva
ja kova leipä. Ruotsalaiset rakastavat tunnetusti näkkileipää. Tunnbrödiä
syödään myös pehmeänä. Ruotsin suosituin leipä on hapanimelä ruotsinlimppu.
Kala
ja äyriäiset kuuluvat erottamattomasti norjalaiseen keittiöön. Turska ja sen
lähisukulaiset valkoturska, kolja, seiti ja molva ovat viljellyn lohen ohella
tärkeitä pyyntikaloja. Kuivatusta turskasta eli kapakalasta valmistettu
lipeäkala on Norjassa suosittua arkiruokaa. Norjalainen tapa on tarjota turskaa
kääryleinä, joita keitetään kalaliemessä. Liemestä suurustetaan kastike, joka
maustetaan sitruunamehulla, pippurilla ja suolalla. Turskaa keitetään
kokonaisena ja graavataan. Norjalaiseen ruokapöytään kuuluvat myös erilaiset
kalamurekkeet ja kalapyörykät. Myös uunissa paistettu kala maistuu
norjalaisille.
Lampaan
lihasta valmistettuja ruokia valmistetaan Norjassa samaan tapaan kuin meilläkin
eli lampaanviulupaistia ja lammaskaalia. Norjalainen erikoisuus on spekemat.
Siinä lampaanliha kypsennetään kuorittujen koivunoksien päällä ja sen kanssa
tarjotaan kastiketta ja vastaleivottua leipää.
Tanskalainen
keittiö on saanut enemmän vaikutteita Keski-Euroopasta kuin muut Pohjoismaat. Tanskalaiset
valmistavat paljon liharuokia, etenkin sianlihasta. Tanska on ruokatavoiltaan
jakaantunut moderneihin ja konservatiiveihin. Modernit perheet syövät pitsaa,
pastaa ja burgereita, kun konservatiivit syövät puolestaan runsaasti lihaa.
Erityisesti suosiossa on possua rapealla rasvakuorella sipulihöystön,
perunoiden ja hyvin tumman kastikkeen kera ilman vihanneksia.
Tanskalainen
kansallisruoka on voileipä, smørrebrød. Se sopii niin lounaaksi kuin iltapalaksi. Yleensä leipä on ruista.
Tärkeintä on, että leivässä on runsas päällyste. Vaaleaa leipää käytetään
katkarapujen ja kanasalaatin kanssa. Wienerleipä on alun perin tanskalainen
erikoisuus, josta he ovat vielä nykyisinkin kuuluisia. Lastentarhoissa ja
kouluissa ei syödä lämmintä ruokaa, joten aamulla he saavat kotoa lähtiessä
mukaan eväspaketin ruisleivästä. Koulu tarjoaa juomaksi luomumaitoa ja vettä.
Myöhemmin päivällä he saavat välipalana hedelmiä, vihanneksia tai leipää.
Tarjottavat tuotteet ovat luomua. Tanskassa vallitsee luomubuumi.
Islanti
on aina ollut omavarainen kalan, lihan ja maitotuotteiden suhteen. Kalaa
syödään kerran kaksi viikossa. Suosituinta on leivitettynä paistettu kolja
keitettyjen perunoiden ja friteerattujen sipuleiden kanssa.
Islannissa
on aina käytetty paljon lampaanlihaa. Perinteinen lampaanviulu on suosittu
sunnuntairuoka. Kodeissa syödään myös lampaanlihakeittoa, jossa on paljon juureksia.
Kanan- ja sianlihan suosio kasvaa koko ajan. Islantilaisille perinneruoille
omaleimaisuutensa antaa entisaikainen säilömistapa. Liha suolattiin ja
säilöttiin heraan, mikä vielä savustettiin. Suosituin perinneliha on
savulammas, jota syödään jouluna, pääsiäisenä ja tammi-helmikuussa þorri-kuussa. þorrin aikaan perheet kokoontuvat syömään hapatettuja
lampaanlihapullia, mädätettyä haita, käristettyä lampaan päätä, veripalttua ja
kuivattua kalaa. Palan painikkeeksi otetaan brennvín-snapsi.
Islannin
monipuolinen leipävalikoiman erikoisuus on ruisleipä, jota kypsennetään
kuumassa lähteessä tai uunissa tuntikausia. Lähes kaikkiin leipiin lisätään
sokeria. Perinteinen islantilainen sokeriton leipä on suoraan lieden päällä
paistettava leipä. Moniviljaleivät ovat myös suosittuja.
Islantilainen
paikallinen hapanmaitotuote on skyr. Se on sakeampaa kuin jogurtti eikä venyvää
kuin viili. Lähinnä skyr muistuttaa rahkaa. Sitä on tarjolla myös Suomessa hyvin
varustetuissa elintarvikemyymälöissä. Kannattaa kokeilla.
Smaklig
måltid! Vel
bekomme! Velbekommen! Verði þér að góðu!
Janssonin kiusaus
8–10 perunaa
2 sipulia
1 rkl rypsiöljyä
1 rasia anjovisfileitä
3 dl kermamaitoa
pinnalle voinokareita
Kuori perunat ja sipulit. Leikkaa perunat tulitikun
ohuiksi suikaleiksi tai raasta karkeaksi. Hienonna sipulit ja kuullota hetki
öljytilkassa. Lado perunat, sipuli ja anjovis kerroksittain voideltuun
uunivuokaan. Alimmaiseksi ja päällimmäiseksi tulee perunakerros. Kaada vuokaan
kermamaito ja pari ruokalusikallista anjovisten lientä. Ripottele pinnalle
voinokareet. Kypsennä uunissa 175–200-asteessa noin tunnin ajan.
 |
| Janssonin kiusaus |
Norjalainen vuokaleipä
4 dl ruis- tai vehnärouhetta
4 dl kiehuvaa vettä
4 dl maitoa
50 g hiivaa
1 rkl suolaa
4 dl grahamjauhoja
7–8 dl vehnäjauhoja
Kaada kiehuva vesi kulhoon rouhejauhojen päälle. Anna
rouheen turvota ja veden jäähtyä. Kun lämpötila on hiivalle sopiva, lisää
seokseen maito, murennettu hiiva ja suola. Alusta jauhot taikinaan. Kohota
leivinliinan alla. Voitele pitkäomaiset vuoat kevyesti. Leivo taikinasta kaksi
vuokaleipää. Kohota. Pistele haarukalla ja paista 200-asteisessa uunissa 30–40
minuuttia.
 |
| Norjalainen vuokaleipä |
Tanskalainen haudutettu punakaali
1 kg punakaalia
nokare voita
1 rkl sokeria
1 tl suolaa
vajaa 1 dl punaviinietikkaa
vajaa 1 dl vettä
Sulata voi kattilassa. Lisää sokeri, suola ja etikka.
Suikaloi kaali ja kypsennä noin 5 minuuttia. Pane kansi päälle ja hauduta
ruokaa liedellä noin tunti. Lisää vettä tarvittaessa. Voit kypsentää ruoan myös
uuninkestävässä astiassa uunissa 150-asteessa noin 2 tuntia. Haudutettu
punakaali voidaan tarjota lämpimänä tai kylmänä lisäkkeenä.
 |
| Tanskalainen haudutettu punakaali |
Tanskalaiset ohukaiset
3 dl maitoa
1 dl sulatettua margariinia
3 kananmunan keltuaista
2 rkl sokeria
4,5 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
3 kananmunan valkuaista vaahdotettuna
paistamiseen rasvaa
koristeluun tomusokeria ja appelsiinimarmeladia
Lämmitä maito haaleaksi, sekoita siihen rasva, keltuaiset
ja sokeri. Sekoita leivinjauhe vehnäjauhoihin ja lisää taikinaan. Vatkaa
tasaiseksi. Sekoita valkuaisvaahto varovasti joukkoon. Kuumenna ohukaispannu ja
paista ohukaiset molemmin puolin. Nosta ohukaiset tarjoiluvadille ja siivilöi
tomusokeria päälle. Tarjoa lisänä appelsiinimarmeladia.
 |
| Tanskalaiset ohukaiset |
Islantilainen
luumukakku
170 g voita
3 dl sokeria
3 kananmunaa
6 dl vehnäjauhoja
4 tl leivinjauhetta
0,75 dl maitoa
kuivattuja luumuja tai luumumarmeladia
Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää munat yksitellen.
Sekoita vehnäjauhot ja leivinjauhe keskenään ja lisää maidon kanssa taikinaan.
Jaa taikina neljään osaan. Levitä palat leivinpaperille päälle puolen sentin
paksuisiksi levyiksi. Paista levyjä 150-asteisen uunin yläosassa noin 20
minuuttia, kunnes ne ovat saanet aavistuksen väriä. Keitä luumut vedessä ja
soseuta. Aseta kakkulevyt päällekkäin, leivitä luumusosetta väliin. Pane kakun
päälle paino ja anna tekeytyä seuraavaan päivään. Leikkaa reunat tasaiseksi ja
annostele kakku sopivan kokoisiksi paloiksi. Kakun kanssa voi tarjota
kermavaahtoa.
 |
| Islantilainen luumukakku |
