YAMK

LIIKETOIMINNAN LUOVA KEHITTÄMINEN 

Liiketoiminnan luova kehittäminen oli tradenomi yamk;n yksi pakollinen kurssi.

Ojasalon, Moilasen ja Ritalahden (2014) mukaan kehittäminen organisaatioissa on jokaisen tehtävä. Se voi olla uusien toimintatapojen, menetelmien, tuotteiden tai palvelujen luomista, mutta se voi kohdistua esimerkiksi kannattavuuden parantamiseen, kasvun aikaansaamiseksi, toimivien organisaatiorakenteiden luomiseen, henkilöstön motivoimiseen, tulevaisuustekijöiden ennakoimiseen, prosessien kehittämiseen sekä kohdemarkkinoille laajenemiseen sekä kansainvälistymiseen. Kehittämistä voi ohjata joko omat tarpeet tai toimintaympäristön muutokset. Ne tuovat mukanaan uudenlaisia haasteita ja mahdollisuuksia kehittämiseen. Muutosnopeus vaatii uudistumiskykyä ja ketteryyttä. Innovatiivisuus voi olla kilpailutekijä. Kehittämistyössä tulee käyttää erilaisia menetelmiä, joissa korostuvat sekä järjestelmällisyys että ratkaisujen kriittinen arviointi.

Liiketoimintamallilla tarkoitetaan niitä tuloja, joita organisaatio saa, kun on päätetty tarjota tietyille asiakasryhmille eli segmentoitu tiettyjä tuotteita ja palveluja. Liiketoimintamalliin liittyy myös informaatiovirrat. Liiketoimintamallit sisältävät myös kuvaukset eri osapuolista ja niistä hyödyistä, jotka eri osapuolet saavat. Liiketoimintamalliin sisältyy arvon luominen ja ansaitseminen. Haasteena on saada asiakkaille tuotteisiin tai palveluihin lisäarvoa, joista asiakas on valmis maksamaan. (Pulkkinen, Rajahonka, Siuruainen, Tinnilä & Wendelin 2006.)

Liiketoimintaa voidaan kehittää liiketoimintamallien avulla. Se auttaa ymmärtämään hyötyjä ja viestintää, analysointia, johtamisen kehittämistä, tulevaisuuden ennakointia, suunnittelua ja liiketoimintamallien muutosten hallintaa. Organisaation arvomalli määrittelee, millä yritys toimii. Se vaikuttaa ohjaaviin kriteereihin. (Pulkkinen, Rajahonka, Siuruainen, Tinnilä & Wendelin 2006.)

Pulkkinen, Rajahonka, Siuruainen, Tinnilä ja Wendelin mukaan (2006) liiketoimintamallien kehittämisessä haasteena ovat: miten muuttua arvopajaksi, arvoverkkomallien hyödyntäminen, yrityksen roolit uusissa liiketoiminnoissa, palvelujen tarjoaminen tuotteiden ohessa, asiakkaiden ostot arvomallinäkökulmasta, arvomallit ja elinkaaren vaiheet sekä e-liiketoimintamallit. Kehittämisessä tulee huomioida asiakassuhteet ja valita yksi asiakassegmenttiin kerrallaan, ei tarkastella asioita yleisellä tasolla. Menestyjät vievät itse kehitystä eteenpäin (Ojasalo, Moilainen ja Ritalahti 2014).

Liiketoiminnan kehittämisen ydintiimin erilaisuus ja moninainen osaaminen on tärkeä voimavara ja innovaatioiden lähde. Oman alan asiantuntijan tulee myös ymmärtää ja muokata erityisosaamisensa ongelmaan sopivaksi, jolloin kokonaisymmärrys täydentyy eri asiantuntijoiden avulla. Kehitystiimin tulisi muodostua erilaisista persoonallisuuksista, joilla on erilaisia työskentelytyylejä. Tiimin tulisi sisältää visionäärejä, ideoiden tuottajia, analyytikkoja, ja erilaisia tekijöitä: loppuunsaattajia, viimeistelijöitä ja ylläpitäjiä. Tiimi menestyy, kun osapuolet tuntevat toisensa hyvin, luottavat toisiinsa ja haluavat tehdä yhdessä töitä. (Länsisalmi 2013.)

Menestys tulee, kun osataan arvioida toteutunutta toimintaa ja tulevaisuuden kehitysnäkymiä, varautumaan niihin ja toteuttamaan tavoitteet tulevaisuuden ennakoinnin mukaan. Maailma muuttuu nopeasti, digitalisoituu, verkottuu ja globalisoituu. Organisaation on kyettävä poimimaan tiedon virrasta olennainen täsmätieto. Organisaatiolta tarvitaan uudistumista, ketteryyttä, muutosten nopeaa omaksumiskykyä ja vastausnopeutta, kun kilpailu markkinoilla kiristyy. Kehittämistyön tulee lähteä asiakkaasta, jolloin pyritän etsimään ratkaisua asiakkaalle, ja josta hän hyötyy. (Ojasalo, Moilainen ja Ritalahti 2014.)

Verkostoituminen ja ulospäin suuntautunut toiminta organisaatioissa voi luoda uusia innovaatiomahdollisuuksia, jos organisaatioilla on sama tavoite. Osapuolten tavoite voi olla kustannustehokkuus, tarjonnan monipuolistaminen tai toiminnan vahvistaminen. Lähtökohtana tulee olla lisäarvon tuottaminen, mutta kannattaa arvioida myös muut hyödyt. Kun organisaatio päättää hakea mahdollisuuksia mobilisoida ja yhdistää voimavaroja, se voi samanaikaisesti luoda uutta niin itselle kuin asiakkailleen kuin muille kumppaneille. Uuden liiketoiminnan rakentaminen on pitkäjänteistä työtä. (Wallin 2009 & Länsisalmi 2013.)

Innovatiivisissa organisaatioissa liiketoimintayksiköt, ammattiryhmät ja maantieteelliset alueet ovat aktiivisesti vuorovaikutuksessa keskenään. Se mahdollistaa ideoiden ja konseptien sekoittamisen, jolloin laadun parantaminen on mahdollisuus. (Länsisalmi 2013.)

Yhteiskunnalliset muutokset vaikuttavat eri organisaatioihin ja vaativat sopeuttamista. Muutokset voivat olla myös organisaatioille mahdollisuus, ei aina vain ”peikko”. Globalisaation muutos heijastuu Suomeen monilla eri tasoilla. Johtamisen on myös muututtava mielummin ennemmin kuin myöhemmin. (Moisalo 2012.)   

Liiketoiminnan johtaja toimii laajan verkoston keskellä. Hyvä liiketoiminnan osa-alueiden tietämys auttaa johtamisessa. Vuorovaikutuksen tulee olla kaksisuuntaista. Päätöksiä tehtäessä johdon tulee tehdä oikeita päätöksiä oikeaan aikaan, ja jotka ovat yrityksen menestykseen kannalla ydinalueita. Tärkeää on erottaa olennainen tieto massasta. (Moisalo 2012.)   

Organisaation johdon tulee huomioida, että koko organisaatiolla on yhteiset intressit kehittämistyössä. Lisäksi kaikkien osapuolten tulee arvostaa innovaatiotyötä. Tärkeää on löytää oikeat mittarit ja palkita innovaatiokyvystä oikeita asioita.  Johdon tehtävä on osallistua arkeen, mutta myös kasvu- ja uudistushankkeisiin. Johdon kannattaa miettiä ulkopuolisen luottohenkilön hankkimista, jolloin voidaan kriittisesti tarkastella omaa ajattelua ja työskentelyä. Kehittämistoiminnan onnistumiseen tarvitaan yhteistoimintaa, rehellisyyttä, sinnikkyyttä ja unelmia. (Länsisalmi 2013 & Tuulenmäki 2010.)

Kehittämistyössä voidaan käyttää eri menetelmiä, esimerkiksi proesessianalyysiä (blueprinting, BMC-työkalua (Business Model Canvas), benchmarkinkia, palvelulun laadun kuituanalyysiaä ja SERVQAL-mittaria tai lean-toimintamallia (Ojasalo, Moilanen & Ritalahti 2014 & Kouri 2014).

Lähitunneilla tutustuimme Lean-toimintamalliin. Lean sopii monille eri toiminta-aloille. Käytännön harjoitukset auttavat ymmärtämään, kuinka käytännössä eri menetelmät toimivat.

Lähteet:

KOURI, Ilkka 2014. Lean taskukirja. Helsinki: Teknologiateollisuus ry.

LÄNSISALMI, Hannakaisa 2013. Uudista liiketoimintaa. Helsinki: Sanoma Pro Oy.

MOISALO, Veli-Pekka 2012. Uusi HR. Arjen henkilöstöjohtamista.  2. painos.  Kuopio: Infor.

OJASALO, Katri, MOILANEN, Teemu & RITALAHTI, Jarmo 2014. Kehittämistyön menetelmät. Helsinki: Sanoma Pro Oy.

PULKKINEN, Matti; RAJAHONKA, Mervi; SIURUAINEN, Riika; TINNILÄ, Markku & WENDELIN, Robert 2006. Liiketoimintamallit arvonluojina – ketjut, pajat ja verkot. Helsinki: Teknologiateollisuus ry.

TUULENMÄKI, Anssi 2010. Lupa toimia eri tavalla. Helsinki: WSOYPro.

WALLIN,  Johan 2009. Liiketoiminnan orkestrointi - yhdistä tehokkuus ja luovuus. Helsinki: WSOYPro Oy.

Kuopion Tekulla 23.1. klo 9-11 Innofoorumi

Suoritan tradenomin (yamk) tutkintoa Savonia-ammattikorkeakoulussa.

Innovaatio-osaamisen kurssin tavoitteena on oppia toimimaan moniammatillisena tiiminä ja käyttää erilaisia luovia menetelmiä uusien innovaatioiden löytämiseksi. Tiimimme koostui yhdestä teknisen puolen opiskelijasta, kahdesta matkailu- ja ravitsemisalan opiskelijasta ja itse edustin liiketaloutta. Yhdessä luominen (cocreation) on C. K. Prahaldin kehittämä termi innovoinnille (Kotler, Kartajaya ja Setiawan 2011, 49), jota käytännössä tiimimme kokeili.

Teknisen puolen asiantuntija kertoi esimerkein omia kokemuksia tarpeista ja teknisistä mahdollisuuksista sekä hyödynsi omia tekniikkaan liittyviä verkostojaan. Liiketalouden asiantuntija toi esille tiimityössä omat näkemykset kokemuksen kautta viitekehyksenä kysyntään ja tuotekehityksen sekä mitä mahdollisuuksia innovaatiolla on teollisuudessa työskenteleville ammattilaisille. Matkailu- ja ravitsemisalan asiantuntijat panostivat ideointiin ja toivat matkailun näkökulmaa tuotekehityksen lopputuotteen käyttömahdollisuuksiin. Yhteistyö oli kehittävää, ja tuli kokemusta moniammatillisesta tiimistä. Erittäin hyvä kurssi tästä näkökulmasta.

Kehittelemämme tuote esiteltiin Innofoorumissa (tuote on vielä salassapidon alainen).